Odottaminen

Oletko joskus odottanut jotain asiaa tapahtuvaksi tai odotatko tällä hetkellä?  Se voi tuntua kuin ikuisuudelta.  Se voi tuntua pitkältä vaivalloiselta matkalta.  Mitä tahansa, minä tiedän, miltä se tuntuu.

Silloin, kun odotat jotain oikein kovasti, et välttämättä pysty miettimään mitään muuta.  Hetkeksi se voi hellittää, jos elämässä tapahtuu jotain, joka saa ajatuksesi muualle.  Mutta koko ajan se tykyttää takiaisen tavoin takaraivossasi.  Se voi olla puuduttavaa. Voi tuntua,ettei ole muuta elämää. Ei pysty elämään täysillä.

Minä olen ainakin sellainen,että,kun jotain kovasti odotan,eikä tarvitse edes olla kovin pitkäkään odotus takana,niin en meinaa pystyä sitten irrottamaan otettani siitä. Se on aika ärsyttävää. Mutta minkäs sille voi,kun aivot ei vain väkisin lopeta ajattelua. Välillä koen syyllisyyttäkin siitä,että joku asia vie niin ison palan kakkua ajatuksissani.

Mites teillä muilla?

Sitähän sanotaan,että: "odottavan aika on pitkä". 

Tuo kyllä osuu hyvin itseeni.

Odotteluista huolimatta seesteisempää ja rauhallisempaa viikonloppua kaikille.

-Sofia

Sanat ja puhuminen

Oletko koskaan miettinyt mitä puhut?  Meidän sanoilla on nimittäin todella TODELLA suuri vaikutus siihen miten me nähdään itsemme ja mitä me alamme uskomaan.  Jos sinulle on puhuttu paljon alaspäin painavia kommentteja,  ei ole ihme,  jos alat jo itsekin niihin uskomaan.  Se on jännä miten meidän aivot on tehty niin, että ne helposti ottaa totuutena kaiken,  mikä ei ole edes totuus.

Minusta on ihan kamalaa mihin tilanteisiin sanat- alaspäin painavat sanat voivatkaan ihmisen ajaa.  Joku alkaa hautoa itsemurhaa,  joku jopa tekee itsemurhan.  Jollakin alkaa anoreksia,  joku taas masentuu.

Ystävät rakkaat tämä on todella VAKAVA asia miten puhumme toisillemme.  Haluatko sinä olla painamassa alas sanoillasi vai nostamassa ylös?  Haluatko sinä olla ihminen,  josta voi sanoa,  kuinka hän rohkaisi?  Vai ihminen,  josta jää vain kuva,  kuinka hän ei muuta tehnytkään, kuin painoi alas ja satutti? 

Pysähdy hetkeksi ja mieti tätä.  Ota se tosissaan.  Sanoja on helppo päästää ulos,  mutta eikö niitä voisi opetella myös hallitsemaan?  Minusta tuntuu välillä, että tämä asia otetaan liian köykäisesti.  En ole itsekään täydellinen, mutta olen oppinut elämässäni tästä paljon.  Ja siksi tämä on niin lähellä sydäntä. 

Katsotaanpa vielä mitä Raamattu opettaa sanoista ja puhumisesta :

Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan ainoastaan sellainen, mikä on rakentavaista ja tarpeellista ja on mieluista niille, jotka kuulevat.
Efesolaiskirje 4:29

Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.
Sananlaskut 12:18

Herra, pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea.
Psalmit 141:3

Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä.
Matteus 12:36

Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.
Sananlaskut 16:24

Minun suuni puhuu viisautta, minun sydämeni ajatus on ymmärrystä.
Psalmit 49:4

Aika monia kohtia ja tiedän niitä olevan enemmänkin.  Itse Jumalakin ottaa tämän aiheen tosissaan.  Joten:

Puhutaan lempeästi,  ei alas painaen.

-Sofia